Minä olen paljon yksin kotona. Varsinkin kesällä ja syksyllä. Keväällä aloin etsiä meille koiraa. Pitkään olin sitä mieltä että ei enää koiraa, mutta kun olen niin paljon yksin halusin itelke kaverin jolle voi höpötellä ja joja on seurana.
No tammikuussa sitten löytyi Rölli. Tiibetinspanieli poika 5kk. Nyt hän on ollut meillä kuukauden ja on ihana kaveri.
Ensin hän vain nukkui pari vuorokautta. Arveltiin että onkos hän tervekkään. Mutta sitten hän vilkastui. Ja oli niin kun koiranpentujen kuulukin olla.
Joulua kun purin hän halusi olka huomion keskipisteenä. Ha, kyllä hänet huomattiinkin.
Kaiki korkeammat tasot on mieleen. Lattiatasolla ei ole jäsen mielestä mukava olla.
Nyt 6kk jännittäviä on jo hieman rauhallisempi ja 99% susäsiusti. Ulkonakin voidaan jo tehdä mukavan pitkiä lenkkejä. Kunhan vielä oppisi olemaan yksinkin. Autossa matkustaminen menee hyvin, mutta lauma ei saisi erota. Mutta kunhan tässä pidetään Röllikoulua vielä jonkin aikaa, niin eiköhän sekin vielä onnistu.
Röllin puuhista myöhemmin varmasti lisää. Mutta nyt on kenelle höpötellä ja touhuta pikkujuttuja.
]]>Tänä vuonna teemana oli jää ja lumi joulukoristeissa kotona.
Samoin sisätiloista siirsin teeman myös parvekkeelle.
Joulun aika kului siivillä. Jouluaaton olimme kahdestaan, mutta joulupäivänä tuli poika lastensa kanssa käymään.
Nuorin pojan pojista jäi meille lomaileen ja olipas se mukavaa.
Asukasolohuoneeseen (Meritupaan) laitoimme koristeet. Sinne punasta koska suurin osa ihmisistä kuitenkin mieltää jouluväeikiksi punaisen.
Asukkaat oli onneksi tyytyväisiä. Joulupuurokin saatiin tarjottua ennen vuoden vaihtumista.
Nyt kun nämä joulukiireet ja asukastoimikunnan kiireet on saatu pois päiväjärjeselyistä. Jääkin aikaa käsitöille, neulomiselle nyt etupäässä. Ompelemaan aloitan vasta kun saan kalustettua työhuoneen uudelleen. Jään loppuvuodesta eläkkeelle ja haluan kalustaa työhuoneen uusiksi eläkepäivien harrastuksia varten.
Olen tehny vähän tässä kaiken hässäkän keskellä tokikästöitäkin, mutta niistä sitten joskus myöhemmin enemmän. Pakkanen on paukkunut kunnolla ja luntakin on saatu. Ihanaa, olemme saaneet nauttia ihan oikeasta talvesta. Luulemaan että pian voin aloittaa pilkkimisenkin.
Onnellista Uutta Vuotta 2024
]]>Toinen askarteluhuone muutettiin asukasolohuoneeksi.
Näissä hujahtikin aikaa. Ensin piti saada luvat ja rahoitus. Lupa muutoksiin ja remonttimateriaaleihin tuli tosi simppelisti. Mutta sitten vaihtui isännöintipuolelka ne tärkeät henkilöt yllättäen. Sitten kestikin päätös.
Olohuoneesta tulikin hieno. Kraaffikko Nina Kuu maals yhdelle seinälle ihanan maalauksem ja toiselle seinälle tuli valokuvaaja Kari Hämäläisen upeista valokuvista kuvakollaasi.
Kun kuitenkin päätettiin että olohuone kalustetaan. Ja nopeassa aikataulussa pienellä porukalla pykättiin myyjäiset kasaan.
Myytiin käsitöitä, leivonnaisia ja säilykkeitä sekä kalakeittoa.
Ja ihmeenhyvin saatiinkin kaupaksi. Kyllä tuntu hyvälle kun huomattiin että kalusterahat on koossa.
Hyväin saatiin myytyä käsitöitä, leivonnaisia sekä kalakeittoa.
Mutta sitten saatiin tietää että kiinteistöhuolto kustantaa kalusteet ja myyjäistuotto jää puskurirahastoksi pieniin kuluihin.
Kävi se välillä lumikin maassa, mutta suli saman päivän aikana.
Nyt on viikolla uusien tilojen avajaiset, joten jännittäviä, saadaanko risuja vai ruusuja.
Aurinkoista loppu syksyä, js toivotaan että saadaan kunnon oikea talvi.
]]>Todellakin aika on kulunut nopeasti. Ja välillä on tuntunut ettei ole tapahtunut mitään kerrottavaa. Pojan pojat on olleet vuorotellen viikon kerrallaan joko mökillä- tai eräretkellä vaarin kanssa. Ovat myös käyneet moikkaamassa minuakin. Olen ollut pitkiä aikoja kesäloman jälkeen yksin kotona. Ja poikkeuksellisen vähän on ollut kesälomavieraitakaan. Ne jotka on käyneet on piipahtaneet pikaisesti. Mutta se on ollut odotettavaakin . Kun vihdoinkin voi vapaasti elellä koronan jälkeen, niin ihmiset haluaa matkustella pitkin maailmaa. Ja suotakoon se heille.
Kesä oli tosi kuivaa aikaa. Sateet meni ohi. Välillä jo pelkäsin ettei tule sieniä ja marjoja ollenkaan. Mutta kyllä loppukesästä alettiin saada vettäkin.
Olen ollu nyt tupakoimatta 9kk. Ja muuten on mennyt hyvin, mutta paino nousee kovasti ja elimistön hormoonitoiminnot on ihan sekasin. Mutta jospa kaikki vielä palautuu ennalleen.
Aamusin ennen töitä Olen käyny lenkillä. Ja kyllä aamut on ihanaa aikaa.
Järvellä oleva sumu on kaunista katsottavaa. On kuin sumu kätkisi yön salaisuudet. Minusta aamusumussa on jotakin maakisen kaunista.
Tykkään ukkosestakin, mutta tänä kesänä ukkoset meni ohi kokoajan.
Olen ollut onnellisessa asemassa siinä suhteessa että reuma on ollut niin hyvässä jamassa että olen voinut tehdä käsitöitä ja käydä kalassakin.
Olen moneen vuoteen voinut neuloa ja tehdä muitakin käsitöitä.
Miehen työtuoli oli jo niin vanha että nahkapäällinen oli mennyt pilalle.
Purin tuolin alkutekijöihin.
Kävin sitten ostamassa keinonahkaa ja ompelin uudet päälliset. Olisihan tuo voinut olla parempikin, mutta huomattavasti parempi kuin se vanha päällinen.
Samalla laitoin uudet päälliset salin ruokaryhmän tuoleihin.
Sekä keittiön ruokaryhmän tuoleihin.
Mies toi Pohjoiskarjalasta tullessaan lakkoja. Siskonsa oli kerännyt niitä myyntiin. Ostin niitä vähän itelkekkin. Omat keräämänsä mies tuo kotiin myöhemmin syksyllä.
Edellisvuoden lakkoja keitin hilloksi.
Kun vihdoinkin loppukesästä alkoi satamaan vettä alkoi sienetkin kasvaa. Samoin marjat. Ensimmäiset saaliit leivon valmiiksi piirakoiksi pakkaseen. Sekä teen sienikeittoja sekä sienikastikkeita valmiiksi pakkaseen.
Nyt alkusyksystä on naapurin pikku Kerttu ollut muutamana viikonloppuna yökylässä. Näin hänen äiti on saanut vähän aikaa viettää ystäviensä kanssa. Kerttu on leiponut pullaa, on käyty sienessä, pelattu Uunoa ym.ym.
Kyllä ekaluokkalaisesta on ollut mukavaa seuraa minulle kun olen niin paljon yksin kotona.
Mukavaa syksyä kaikille.
Myöhemmin lisää syksyn touhuista.
]]>
Kyllä aika menee hujauksella. Vanhin pojanpoika oli meillä lomailemassa juhannusviikon. Oli mukava viettää yhteistä aikaa myös hänenkin kanssaan
. Vaari kävi hänen kanssaan pelihallissa ja muuten vietettiin laatuaikaa täällä kotosalla. Pelattiin pelejä ja touhuttiin yhdessä,
Juhannus vietettiin kaksin ja oltiin saaressa retkeilemässä.
Kalaa ei tullu, mutta muuten oli ihanaa. Merellä oli tosi tyyntä. Oli ihanaa kalastella siellä. Ulapasta ei tahtonut erottaa mihin meri päätty ja mistä taivas alkoi.
Sain vihdoinkin ottaa käyttöön riipputeltan. Ja täytyy sanoa että paras teltta ikinä.
Sieltä näki näki hyvin iltaruskon ja aamun kajon.
Ja oli sieltä mukava seurata meriliikennettäkin päikkäreillä.
Kesäkuun oli tosi kuivaa ja helteistä. Komeita pilviä läheltä liippasi, mutta ohi kiersi eikä vettä tullu.
Mutta tunnetusti pelakuut nauttii lämmöstä.
Ja hämähäkit. Mestariteokset säilyy paremmin ehjänä.
Mukavaa Heinäkuuta kaikille.
]]>Pojan pojan kanssa retkeilimme ja kalastimme. Yksi retkeilykohde oli kotieläinpuisto.
Tämä kohde oli positiivisesti yllättävä paikka. Ihana paikka viettää aikaa ja retkeillä lasten kanssa. Saimme heti lippuluukulla tietoa eläimistä kattavasti, joten oli helppo lähteä viettämään aikaa alueella.
Paikka oli oiva paikka rauhoittumuselle ja eläinten kanssa ajan viettoa. Mikä parasta, sinne sai ottaa mukaan omat eväät ja krillailla. Krillipaikkoja oli museampi joten löytyy varmasti paikka jokaiselle. Mutta sai ostaa paikanpäältä myös kahvia, teetä, mehua ja pientä makeetakin.
Lampaat ja kilit oli lasten suosikkeja. Niin myös meidän pojanpojan.
Ja kyllä tämä komea sarvinen pukkikin sai ihailuja osakseen. Mikä parasta eläimet tykkäsi kun niitä silitteli ja rapsutteli.
Kamat ja kukot vipelsivät vapaana.
Ja suloisia ne olikin.
Kylvyn jälkeen lepo oli paikallaan ja siipisulat sai huollon.
Aasi kutsui kovin äänekkäästi rapsuttelemaan. Ja kun sai rapsutuksia niin kyllä niistä nauttikin.
Laamat oli saanut vilpoisuutta kun vilkas oli leikattu.
Ponien luona aikaa vierähti myös tovin verran
Kyllä kattomista riitti, kun alueella liikuskeli.
Vaikka muut linnut oli vapaana niin riikinkukkoherra oli omassa aitauksessaan. Mutta upea hän oli.
Alueelle oli tehty myös satumaailmaa. Sekä rauhoittumiskallio toivomuspaikkoineen. Pojapoika toivoi että kasvaisi isoksi.
Valitettavasti en ottanut kunnon kameraa mukaan. Vaan jouduin tyytymään kännykän kameraan. Jotenkin en osannut kuvitella miten hieno paikka oli. Voitti Korkeasaaren menen tulen. Täällä eläimet oli hyvinvoivia ja ne pääsee jokapäivä laitumelle. Toisin kun Korkeasaaren eläimet liian pienissä- ja luonnottomassa aitauksissaan. Korkeasaaren pitäs tehdä todellinen muutos, jotta eläimet voisi paremkin. Pelkkä telkkariohjelma ei riitä nostamaan paikan olosuhteita. Siellä käydessä suorastaan masentuu kun käy. Täällä käynnin jälkeen oli fiilis että tuonne pitää mennä uudelleenkin.
Ehkäpä meidän aikuisten on aika herätä miettimään minne vie lapset eläimiin tutustumaan.
Lämmin kiitos kuuluu myös antaa paikan henkilökunnalle. Ystävällistä ja lämminhenkistä palvelua saatiin.
Ja tähän kuvaan on hyvä päättää tämä artikkeli.
]]>Paikka oli tosi ihana. Krillipaikat oli tosi hyvät ja siistit. Ekalle krillipaikalle pääsee hyvin vaikka rullatuolilla tai rouvat korkkareissaan.
Ja löyty invavessasta lähtien huusit. Ja siistit sellaiset. Mikä ei kyllä ole itsestään selvyys.
Rillailla voi joko sisällä tai ulkona.
Puut on myös mitä käyttää.
Reittien varrella on useampi paikka missä pysähtyä laittamaan ruokaa. Ja maisemissa ei ollut valittamista. Me kierreltiin sinistä reittiä koska se kiersi rannan tuntumassa.
Näkymät oli upeat.
Rannoilla oli myös muutama paikka missä voi kalastaakkin.
Kyllä tuolla pääsee rauhoittumaan.
Tulee varmasti käytyä myöhemminkin ihan pidempikin reissu tuonne. Ehkä veneellä koska ei tiedä löytyykö autolle parkkipaikkaa.
]]>
Ostin itselle uuden keittokirjan, ja täytyy myöntää että paras keittokirja aikoihin.
Ja pitihän sitä testata reseptiä. Ja hyvää tuli.
Olen ollu tupakoimatta 5kk ja paino noussut 10kg. Eli vaatetta joutaa kirpputorille kun ei mahdu enää päälleni. En usko että kaikki kilot kuitenkaan lähtee pois. Sitä kun ei voi samalla lailla liikkua kuin ennen reumaa, niin en usko että saan kaikkija kiloja pois.
Samalla laitoin maailmalle myös hääpukuni. Ensin Mietin että myyn. Mutta sitten ajattelin, että jos voin jollekin saada aikaan prinsesaolon hääpäiväksi niin annan ilmaiseksi. Ja niin hääpuku löysi uuden kodin.
Sitä kun on saanut olla aina hoikka, niin on vähän vaikea hyväksyä nuo kilot. Mutta jospa sitä oppii hyväksymäänkin, kun ei muutakaam voi.
Meillä on ollut lomailemassa pojan nuorin poika viikon. On käyty kalassa, pelattu Uunoa ja retkeilty. Käytiin Raaseporin linnan raunioilla. Oli tosi kiva reissu. Poika kyseli että missä kaikki ihmiset on, kun meidän lisäksi oli vain kourallinen muita ihmisiä.
Ainut mikä häiritsi, oli opas joka vei yhtä ryhmää. Huusi niin että koko tienoo raiku. Häntä joutu kuunteleen väkisinkin. Ja sen kiroilua ja omia mielipiteitään paikan historiasta ei ollu kiva kuunnella.
Poikakin kysy jotta miksi tuo mies huutaa ja kiroilee.
Paikkana tosi mielen kiintoinen.
Hienoa että on säilynyt noinkin hyvin. On siinä muurarit tehny kovan työn aikanaan. Kivet on kerätty ihan lähitienoilta.
Kun on vähän etukäteen lukenu tietoja paikasta, niin vielä hahmottaa jotenkin, mitä silloin on ollut.
Alue oli muutenkin siistiä ja kaunista.
Käytiin kiertämässä myös lemmenpolku ja siellä oli lampaita.
Yleiset tilat oli tosi siistit ja muu henkilökunta oli tosi mukavia.
Kyllä siellä varmaan tulee käytyä uudelleenkin.
]]>Meillä ei voi istuttaa tulppaaneja tai muita ihanuuksia kun noi metsän elävät syö ne kuitenkin.
Mutta näitä ne ei kelpuuta.
On olut kiva taas seurata kuinka luonto herää.
Taloyhtiössä ihmiset siirtää joka kevät ruukuista kukkasipulit penkkiin. Niin ne sitten kukkii seuraavina vuosina ulkona.
Nämä kaverit ei ees pelkää meitä kun tulevat pihaan herkuttelemaan.
Jäät lähti nopeasti ja pääsi jälleen kalastamaan.
Tämä kaveri oli minun kalakaverina virvelöimässä.
Rauhallinen kalakaveri. Sain ihan ite päättää minnepäin järveä veneellä mentiin.
Sitä ei ole malttanut olka poissa vesiltä ku. Jöäöt lähti. Ja kohtuuhyvin on saatu kalaakin. Omiksi tarpeiksi ja naapurilkekkin.
Tämä kuva on rannasta. Kun sitä kattoo määrätystä kulmastamaantienoilla niin näyttäsi hirviö rantautuneen.
Ei sitä joutanut ihan kaikkea vapaa-aikaansa kuitenkaan vesillä oleman.
Pihatalkoot järjestettiin ja sää suosi talkoopäivää. Oli kiva viettää yhteistä aikaa naapureiden kanssa ja siinä samassa vähän töitäkin tehtiin. Tänä vuonna oli onneksi vähemmän töitä kuin vuosi sitten.
Merellekin jo vietiin katiskat. Mutta niin on ollut kylmää vielä, että kala alko liikkua vasta viikko sitten kunnolla.
Mutta ruokapöytään on saatu kalaakin ihan hyvin.
Jospa se alkas kutea ja ui katiskaankin kunnolla.
Ostin naapurilta vanhan ompelukoneen. Se ei toiminu, mutta ei hätiä. Kone metallin keräykseen ja maalia pintaan. Tein siitä tarjoilupöydän.
Vanhasta tarjoilupannusta pöytälampun jalka.
Johdot sisään.
Maalia pintaan.
Vähän sävyä ja varjostin. Näin uutta ilmettä taas kotiin.
Kesä tuli viikossa. Lehti puuhun ja luonto kukkii.
Ja mikäs sen varmin merkki kesästä sano mies kun minua kuskasi puutarhalle kesäkukkia ostamaan. Se on kuulemma varma kesän merkki kun meille käydään kesäkukat.
Kesälomakin alkoi.
Mutta kesälomasta sitten oma artikkeli.
Mukavaa alkanutta kesää kaikille.
]]>Ja terveys. Vuosi alkoi huonosti. Kunnon flunssa vai mikä romuska lue ollu. Mut niin kipeenä en oo ollu aikoihin. Ja sen jälkeen vain muutama päivä kun taas kipeenä. Ääni lähti ja oli poissa monta viikkoa. Sitten siitä selvisin ja kompuroin liukkaalla niin että kaaduin polvilleni. No onneks siitä selvisin säikähdyksellä ja muutaman päivän kipeillä polvilla.
No jos jotain hyvääkin. Kun oli se joku romuska Olin niin kipee että en voinut tupakoida niin jäi tupakka pois, tosin paino on siitäkin edestä noussut. Mutta täytyy ukoa että saan sitä pudotettua kun ulkoilukelit paranee Keväällä. 48 vuotta tupakoiden ja nyt ilman. Luulin että olisi vaikeampaa lopettaminen. Jos paino ei nousisi niin eipä ole ollu vaikeeta.
Mies lohduttaa että onpahan mistä kiinni pitää, eikä tarvii petistä ettiä. Ja kuulemma pääsen uusimaan karderobini.
Välillä oli niin kaunista ettei olisi malttanut mennä sisällekkään.
Näytti jo välillä että jäätä ei kerkiä tulla kun välillä on niin lämmintä. Jään pinta on ollu välillä vesillä. Mutta kyllä se jää vahvistu järvellä niin paljon että pääsi pilkille.
Pojan kanssa olen käyny pilkillä ja oli tosi hyvä syönti. Ahventa tuli sen kun nostele. Mut säälivain olivat niin pieniä että menivät naapurin kissalle. Mutta 7 tuntia ihanaa laatuaikaa pojan kanssa.
]]>