Niihän se on että aina sitä joka kesä jotain uutta pitää kehitellä tänne puuhamaahankin. Ensin ajattelin että tekisin lehtimajan.Sellaista vivottelupaikaa olen haaveillu jo monta vuotta. Nyt oli sinäänsä otollinen aika sellainen tehdä. Oli taas saatava yksi osa tontista valmiiksi.

Siispä kaivamaan. Piti poistaa kuttaa, kiviä, puunjuuria, muutama pikkukanto sekä villivadelmaa. Kyllä siinä muutama päivä meni kaivaessa ja pääspä hikikin pintaan.

Tämä mustarastaan poikanen on ollu mulla kaverina kokoajan. Se kerää matoja ja öttiäisiä siinä jaloissa. Tosin voisi olla arempikin, joutuu varomaan sitä. Me on naurettu että meillä on kana.

Sitten kannoin petonia mäenpäälle ja tein Raparperilaattoja. Halusin majaan lehtilattian. Niitä teinkin monena päivänä aikamoisen määrän.

Kun sain puhdistettua kalliota paljaaksi ja rikkakasvillisuutta pois. Laitoin rikkamattoa alustaksi istutuksille. Vaari pesi kalliot puhtaaksi sillä sitä paljastu todella suuri määrä. (ei näy tässä kuvassa).

Mutta sitten tulikin ongelma. Olin löytänyt ihanan rautaisen kehikon sille lehtimajalle. Van eipä se mahtunutkaan siihen paikkaan. Se kun toi meidän tontti ei ole tasainen. Sain kyllä tasoiteltua sinne paikan, mutta aivan liian pienihän siitä tuli, mutta kun ei suurempaakaan siihen saa. No nyt tiedän että lehtimajaa siihen en saa. Mutta nyt sitten täytyy suunnitella toisenlainen siitä. Haluan siihen kuitenkin paikan jossa on kiva helteellä istuksia varjossa.

Kunahan saan sen valmiiksi, niin kerron lisää. Voihan siinä olla suunnittelemista.

Viime kesänä meni altaasta vesipumppu. Vaari osti äitienpäivälahjaksi uuden ja vielä valotkin altaaseen. Niinpä allas sai uudet valot. Värivaihtoehtoja on viisi. Siniseen vaari kuitenkin ihastu joten siinä on siniset valot.Ne syttyvät valotunnistimella.

Ensin oli tällainen perinteinen suihku, mutta kun luonto antoi tulemaan pientä roksaa altaaseen kyllästyin kokoajan puhdistamaan suihkusuutinta. Ja niin vaihtui toisenlainen suutin.

Ja täytyy sanoa että tykkään. Nyt vain odotellaan Elokuun pimeitä iltoja.

Niin sinisenhän piti poistua. No tähän se saa jäädä.

 Olemme ostaneet linnunpelottimeksi pari muovista pöllöä.Toinen roikkuu omenapuun oksassa ja toinen pylvään nokassa.

Omenapuun oksalla roikkuvasta puuttuu pohjakorkki. Näin sitten pikkulintu olikin löytänyt sen ja aloitti siihen pesän rakentamisen. Tosin puutuin asiaan. Mutta näin hyvin meillä toimii nuo karkoittimet. Mutta pojanpojat kyllä tykkää.

Alkukesästä oli poikkeuksellisen paljon itikoita. Niitä ei yleensä puuhamaassa oleskele. Minä en tykänny siitä että jossain lautasella on joku väkkyrä palamassa. Musta ne oli rumia  ja ei niin huolettomia. Siispä ajatusnystyrä toimimaan ja keksin.

Lyhdyistä ei ole puuhamaassa puutetta. Joten käytän noita karkottimia lyhdyissä. Ne  on kivemman näkösiä ja turvallisempiakin. Kun on pieniä vipeltäjiä puuhamaassa saa ne nostettua roikkumaan. Ihan hyväksi todettu idea.