Vuosia kesäkukkana on ollut terassilla erilaisia Pelarkonioita. Siinä vain on aina se riksi, että millainen kesä tulee. Jos on kaunis helteinen kesä, niin ne kukkivat kiitollisena ja runsaasti. Mutta jos sitten on sateinen kesä kuten viimekesä, niin sitten niitä saa huputtaa. Olen jo vähän miettiny vaihtoehtoja tulevalle kesälle. Terassille tulee paljon kesäkukkasia ja tietysti toivoo ettei sade tai helle turmele niitä.  Täytyy vielä käydä läpi suunnitelmaani mitä siihen laittaisi tulevana kesänä. Tosin rakastan yli kaiken pelarkonioita.

Liljoja olen hankkinut joka vuosi lisää ja lisää. Ongelmaksi tuli viime kesänä puuvarsililjat, sillä niiden tuoksu on niin voimakas että joudun siirtämään ne kauemmas oleskelutilasta (ei nämä liljat). Vaarilla käy henkeen tuoksu. Mutta tilalle täytyy kyllä hankkia sitten messuilta taas uusia. Täytyy vain löytää sellaisia liljoja jotka kukkii suurinpiirtein samaan aikaan kuin ne jotka jouduin siirtämään kauemmas.

Nämä liljat on kukkineet jo muutaman vuoden ja lisääntyneetkin.

Ruusuja ei ole meidän pihassa koskaan liikaa. Ne on minustakin kauniita, mutta ennen kaikkea ne on vaarin suosikki kukkasia. Nyt vain huolettaa miten mahtaa selvitä varsiruusu talvesta. Koska meillä ei ole kellaria mihin sitä laittaa talvehtimaan, niin istutettiin se kukkapenkkiin ja suojattiin havuilla. Tosin vaarana on myös rusakot. Kävimme mökillä viikonlopulla ja rusakon jälkiä oli joka paikka täynnä. Se oli kaivanu ihan kukkapenkkejä. Onneksi ei ollu vielä löytäny runkoruusuani vaikka vierellä oli temmeltäny. Jossain vaiheessa täytyy käydä vielä lisää verkottamassa siellä. Nyt kun ei ole koiraakaan jonka jäljet tuoksuisivat siellä, niin temmeltävät ihan mahdottomasti tontilla.

Parisen vuotta sitten tein rinteeseen tasanteen johon istutuin perennoja ja tein petonista raparperinlehtilaattoja.

Tarkoitus olisi niiden laattojen päälle saada ruosteiset 2 puutarhatuolia ja pieni ruosteinen pöytä.

Hakkimattahan ne vielä on. Mutta nyt täytyy ensi keväänä alkaa kiertää kirppiksiä ja ettiä sellaiset. Jos eivät ole vielä ruosteessa niin teräsharja käsittelyä ja sateeseen, niin kyllähän se ruoste löytää paikkansa.

Unelmia ja haaveita niitähän sitä aina riittää. Mökkiinkin kaipaan jotain virkistystä sisälle. Siinäkin menee muutama ilta kun sitä ideoin. Se kun näyttää siltä että se suurin haave on siirtyny muutaman vuoden päähän. Eli, muutto maalle.

Mutta siihen asti eletään  ja suunitellaan kuin ennenkin.