Siitä onkin aikaa kun oon runoillu viimeksi. Liekkö tämä reuma, toimettomuus vai mikä kun on saanu taas senkin aikaan. Eihän nää nyt mitään julkasukelposia oo. Mutta laitanpa pari kuitenkin tänne.

Tää runo tuli mieleen kun istuin junassa. Oli naputeltava muistiin kännykän tiedostoihin. 

 Tässä yksi lisää. Reumaahan nää käsittelee. Mut se on tällä hetkellä se elementti joka haluaa päättää mun asioista. Mutta enpä nyt taida kuitenkaan antaa ihan ylivaltaa tälle uudelle elämänkumppanilleni. Saa tottua vähäisempään rooliin elämässäni.