Elokuu on sitten päättynyt. Hellepäiviäkin oli Elokuun aikana. Mies mökkeili ja minä olin kotosalla. Tosin töissä päivällä ja illat sekä viikonloput kotona.

Mies on hoitanu muiden töiden ohella myös puutarhan. Ja huolehtinu että kotona on leikkokukkia riittäny pöydilläkin. Keränny puutarhasta ja tuonu kotii .

 

Oli ihanaa kun ystävät ja perhe kävi vierailulla. Pitkät välimatkat tekee sen, että ei niin usein päästä näkemään toisiamme kuin haluaisimme.

Miehellä oli remonttikaverina tällainen kaveri. Täysin vaaraton sellainen.

Koska oli vuosi sitten teetetty tie mäen päälle teki mies portin ja portaat toiselle puollekkin terassia. Vielä vähän kesken. Mutta kuvia sitten kun valmiina

Vapaapäivät on ollut ihana viettää joko Mustalammella tai sitten merellä. Ja aamuhetket on  ihania, sumu lammen pinnalla ja hiljaisuus.

Kun ystävät Eini ja Pertti kävi sekä Miehen sisko Maira vietimme aikaa juuri tuolla luonnossa laavulla.

Kalasaalis ei nyt ole ollu kovinkaan kummoinen mutta olemme saaneet nauttia luonnosta muuten. Oli ihana seurata kun Kalasääski opetti poikastaan kalastamaan ja saatiin jälleen nähdä Merikotkakin. Ja lensi niin alhaalla että sai todella ihastella.

Kuvaa en oo saanu otettua. Toinen uusi tuttavuus on pikkulintu pihapiirissä joka on ihan vitivalkoinen. En oo ennen nähny ja niin on vikkelä että en saa kuvattua.

Kyllä luonto on kaunista.

 

 

 

On ollut niin kovin kuivaa että sienestämään ei ole vielä päässyt. Mutta onneksi sateitakin on luvassa jälleen joten eiköhän sitä pian pääse sienestämäänkin.

Nämä sienet näin metsässä. Kauniita olivat. Mutta ei tietoa nimestä. En oo ennen nähny. Maailma on täynnä kauneutta niin pientä kuin suurtakin.

Mustikat sain kerättyä tuosta ihan läheltä talven varalle. Marjastaa ei enää tarvitse sillä mies on keränny Kainuusta loput marjat. Siltä osin talvi saa tulla. Kaikki talven marjat on kerättynä. Enää sienet ja siinä se sitten on. Pakastin on täytetty.

Omenia kuivasin siivuina yrttikuivurilla. Ne on niin hyvä naposteltavaa. Saa vain varoa ettei syö kliikaa kun on niin hyviä. Vatsassa tietää kun innostuu niitä rovehtimaan liikaa.