Ensimmäinen viikko

Lomaa edeltävällä viikonlopulla käytiin miehen kanssa hakemassa kesäkukkasia. 

Samasta luotettavasta pikkupuutarhalta Siuntiosta josta on haettu ainakin kymmenen vuotta jo kesäkukat. Sieltä on hyvä hakea kun tietää että saa ladukkaita kukkasia. Ei ole tuholaisia eikä tauteja.. 

Parvekkeelle laitettiiin miehen toiveesta vaalenapunaisia kesäkukkia. Muutama Pelakuuamppelli, Karjalanneitoamppelli, Neilikoita sekä Maljaköynnöstä. 

Ulos portaikkojen eteen sitten tummanpunaisia Pelakuita ja Siniviuhkaa.

Samoin laitettiin naapurin emännän kanssa uusi köynnöspenkki pihalle. Villiviiniä ja Köynnöshortenssiaa.

Kyllä se pari päivää aina menee yksikseenkin kotona, mutta sitten se alkaa tuo ikävä tulla tuota miestään. Mies on Pohjoiskarjalassa istuttamassa puuntaimia. Ja joutuu oleen siellä muutaman viikon. 

Kun jotain puuhastelee niin aika menee, ei ajattele tettä toinen ei olekaan lähellä. Jotenkin se aina tuo askel vie tuonne rannalle tai vesille. Pois sisältä. Kotona sisällä se tuo ikävä tahtoo vaivata eniten.

Loman kunniaksi leivoin täytekakun ja tein mustikkapiirakkaa. Tarjosin ulkona kahvit niiden kera naapureille. Oli mukava istua ulkona viettämässä yhteistä aikaa rupatellen. Hauskaakin oli.

Naapureiden kanssa käytiin yökalassa. Polkupyörä oli aika täyteen kurmitettu jotta pärjäsin vesillä illan ja yön.Oli kiva viettää yhteistä aikaa vaikka kalaa ei juuri saatukaan.

(Jos täällä ei olisi niin sosiaalista tämä asuminen, niin kyllä olisi ollu kamalaa tää loma-aika. Mutta naapureiden kanssa voi puuhastella yhdessä ja viettää ulkona muutenkin yhteistä aikaa).

Yhdentoista jälkeen jäin sitten yksin järvelle. Ilta oli tyynu ja hiljainen. Istuksin veneessä ja välillä kalastin. Tosin en saanu enää mitään.

Yhden aikaan oli jo sitten lähdettävä kotiin koska se tuo pimee vain tulee tänne eteläsuomeen tähän aikaan vuodesta kuitenkin muutamaksi tuntia.

Mutta luonnon keskellä on hyvä hiljentyä ja ajatella asioitaan. Ladata akkujaan. Jos niin voi sanoa. Minä taidan nykyään enemmän ikävöidä tuota miestäni kuin ladata akkujani. Mutta pidämä sitten parempana kun tulee kotiin.

Toinen viikko

Kun järvellä ei kala syö kunnolla niin olen sitten siirtyny viettämään aikaani merenrannalle ja samalla kalastelemaan. Tosin en ole virelillä kalastanu toisen viikon aikana vaan mato-ongella.

Hyvin on ahventa noussu alkuviikosta.  Olen saanut syödä Ahventa tavalla jos toisellakin. Ja hyvälle on maistunu.

Mereltä on tullut sen verran hyvän kokosta Ahventa että on ollut ihan mukava laittaa sitä ruuaksi. Ja on ollut mistä antaa myös naapureille.

Loman alussa oli kolme toivetta. Kerran yökalassa, kerran merellä kalassa ja aikaa miehen kanssa. Yökalastus on toteutunut samoin ilta merellä. Saa sitten nähdä keritäänkö viettää yhteistä aikaa lomani aikana vai joudunko viettämään lomani sittenkin yksin. Syys siihen että en ole mennyt mukaan on, että nivelet ei kestä niin pitkiä matkoja istua autossa.  

Pääsin naapurin veneellä saaristoon luodolle onkimaan. Kala saalilla ei pääse kehumaan, mutta olipa siellä kaunista ja rahallista.

Löytyi sellainen upea retkeily kautta kalastuspaikka, että kun saadaan itse hankittua vene merelle niin sinne pitää päästä uudelleen ja uudelleen. Eli ikävän lisäksi poden venekuumetta. ( järvelle on jo pari venettä mutta merelle vielä yksi lisäksi)

Auringonlaskua saaristossa. Kaunista oli. Eikä ollut itikoitakaan haitaksi saakka.

Tosin näiden yö- ja iltakalastukisien myötä on tuo vuorokausirytmi menny sekasin. Sekun merellä kala syö iltasin parhaiten. Mutta sen saan taas takasin viimeisen viikon aikana.  Samapa se on milloin minä täällä nukun ja milloinka valvon.  Ei ole pieniä lapsia hoidettavana, ei koiria ulkoilutettavana eikä aamulla tarvitse nousta töihin. Tosin herään joka aamu kuitenkin viiden tienoilla. Mutta sitten tulee otettua pikkupäikkärit  ja sittenpä se ei illalla taas nukutakkaan kovin pian. 

Van lomalla saa valvoa ja nukkua silloin kun haluaa. Ihanaa kun nyt näyttää että tuo hellekkin helpottaa. Tosin olen pakannu eväät ja menny päiväksi rannalle viettämään aikaa.  Siellä ei helle ole vaivannu kovinkaa paljoa. Tosin rusketusta on kyllä tullu.

Myöhemmin lisää kesälomasta. 

Aurinkoista ja leppoisaa Kesäkuuta kaikille.