perjantai, 20. syyskuu 2019

Laatuaikaa pikkuveljen kanssa.

Pikkuveli tuli meille ruotsista. Oli ihanaa viettää muutama päivä ilman kiirettä, nauttien vain toistemme seurasta. Luonnossa retkeillen ja kalastellen. Saatiin tosi hyvin kalaakin. 12 haukea saatiin virvelillä ylös paino oli 2,5 kg - 3kg välillä. Ja neljä pääsi karkuunkin. Yksi vei parhaan uistimeni kun katkas siiman.  Lisäksi vielä hyvän kokoista ahventakin. Eli eipä ollu saaliissa valittamista. Osaa en olisi saanu ylös näillä reumakäsillä, mutta velu autto ne ylös.

20190917_200041.jpg

Vain yhtenä päivänä satoi niin reilusti että jätettiin kalastus väliin. Etittiin soutuvenettä, mutta missään ei ollu myynnissä enää. 

Kyllä luonto antoi silmän ja sielun ruokaa roppakaupalla. Enimmäkseen kalasteltiin Niittylammella. Toki Valkolammessakin heiteltiin jonkin verran. Mutta juteltiin paljon myös. Välillä oltiin vain hiljaa ja kalastettiin. Hiljaista yhdessäoloa.

20190917_183920.jpg

Köytiin yhtenä iltana myös merenrannassa vähän heittelemässä.

20190913_103737.jpg

Istuttiin kalliolla enimmäkseen ja evästeltiin. Eihän luontoon voi lähteä ilman kunnon eväitä. Eväät oli toki mukana jokapäivä.

 

Yhtenä päivänä kun etittiin venettä käytiin myös mökillä saunassa. Kun miesväki kylpi, kävin varmat kanttarellipaikat läpi ja sainkin pikkasen. Toiselle reissulle ei viittyny lähteä kun alko työntää vettä ja rakeita taivaan täydeltä. Sai miehetkin viettää laatuaikaa keskenään. Juttuahan heilläkin riitti. 

20190914_154922.jpg

Käytiin myös Mustalammella. Vaikka suurin aika istuttiin silloin laavulla ja turistiin jos jostakin. Puheenaiheesta ei ollu pulaa. Muisteltiin menneitä, puhuttiin tulevasta. Ja lapsista tietsti. Kyllä välillä naurettiinkin makeesti kun lapsuuden kolttosiamme muisteltiin.

20190913_190022.jpg

Oli kyllä ihanaa yhteistä aikaa. Tosin kaipasin myös siskojani. Olisi niin ihanaa ollu kun olisi oltu kaikki yhdessä. Me jotka vielä ollaan jäljellä. Mutta kaikkea hyvää ei voi mahan täydeltä saada. Mutta suurin onni on se että velu on vielä joukossamme, kerran hänet meinattiin jo menettää muutama vuosi sitten kun hän sai vakavan sydän kohtauksen. Mutta selvisi siitä kuitenkin ja elää normaalia elämää.  Surullista oli erota, sitä kun tietää ettei pitkään, pitkään aikaa taas näe. Ei ne nettipuhelut korvaa kuitenkaan oikeata yhdessäoloa. Mutta elämä on sellaista. Meillä kullakin on perhe omilla tahoillamme ja arki vie mennessään. 

Mutta niin monta lämmintä muistoa jäi velun vierailusta ja toivo uudesta yhteisestä ajasta, toivottavasti viimmeistään ensi kesänä. 

Perheen tärkeyden ymmärtää kunnolla kun se on hajalla ympäri maailmaa.  Liian kaukana, että voisi tavata aina kun haluaa.

Mukavaa syksyä kaikille. Olemme jo saaneet ensimmäiset pakkasyötkin. Nauttikaa perheistänne ja antakaa yhteistä aikaa.

 

perjantai, 20. syyskuu 2019

Vielä riitti lämmintä

Olemme saaneet vettä luontoon ja sitä se kaipasikin. Nyt pääsee jo sieneenkin. 

On saatu vähän Kanttarellia ja Tatteja.

Kyllä puutarhakin jo kaipasi vettä. Kun ei oltu jokapäivä siellä kastelemassa.

Ensimmäiset syksyiset värit jo puutarhassa näkyy.

20190914_154827.jpg

Koristeomenapuussa on runsaasti pieniä punaisia omenia. Tosin ne ei kelpaa oraville eikä sen kummemmin pikkulinnuillekaan. Mutta näyttää nätiltä syksyn. Putoavat sitten lumien myötä maahan.

20190914_154943.jpg

Seinustalla Syysleimut kukkii vielä pirteenä. Tuoden muuten niin kellertävään kukintoihin vaihtelua.

20190914_155003.jpg

Mutta kyllä oranssinkeltaiset kukinnot syysillassa tuo mukavaa väriäkin.

20190914_154933.jpg

Viimmeiset Kuunliljat, ne myöhäisimmät lajikkeet kukkivat juuri tähän aikaan runsaasti.

20190914_154808.jpg

Luvassa onkin jo yöpakkasia lähiaikoina.

20190914_154720.jpg

Mies teki terassin toiseenkin päähän portaat. Nyt pääsee terassille mäenpäälle menevältä tieltä kiertämättä koko mökkiä. 

Ja kivat portaat tulikin. Sopii väriltäänkin mökin väritykseen.

20190914_155148.jpg

Kerkesi aloittaa vanhojen portaiden uusinnankin. Mutta ei kerkii kokonaan uusia tänä syksynä. Jää siinä puuhaa kevääksikin.

20190914_155206.jpg

Ensi kerralla sitten tarinaa pikkuveljen kanssa pidetystä lomasta.

tiistai, 10. syyskuu 2019

Kesä 2019 tiivistettynä.

Niin kesä kului vauhdilla.  Keväällä laitettiin yksi kukkapenkki kuntoon kotona, samoin laitettiin kesäkukkia ruukkuihin. Samoin kuunliiljooja ruukkuihin. Tosin peurat on niillä Kuunliljoilla herkutelleet. 

Mutta koko kesän on kukkineet pelakuut, hortenssiat ja miiljoonakellot runsaana. Ja kukkivat edelleenkin. 

20190616_135012.jpg

Kukkapenkki kukki myös runsaana. Mutta syksyllä täytyy miettiä uudelleen mitä istuttaa loppuihin penkkeihin kun nyt tietää noi valoasiat. Joutuut kovalle paahteelle ja kastelu ei oikein oo kovinkaan helppoa. Vielä yhden penkin kantamalla kastelee. Mutta kun uudistetaan kaikki penkit niin, niin paljoa ei kyllä jaksa kantaa vettä.

20190619_102032.jpg

Kesän lähes kaiken vapaa-ajan vietin kotosalla. Ja kuun asutaan luonnon helmassa niin vietin aikaa sen mukaa kun kunto anto myöte luonnossa. Samoin ystävien ja perheen käydessä vietimme aikaa luonnossa. Onkien ja retkeillen. 

Pientä sisustusta ja ompelua tei kotona. Samoin pieniä suunnitelmia syystalven varalle. Tapetointia ym.pientä. sitten koti alkaa olla sisustettu valmiiksi.

20190816_190308.jpg

Ja kyllä siinä oli oma nautinto kun näki kauniin maiseman. Ja seuras luonnon ilmiöitä ja eläimiä.

20190609_143102.jpg

Mökillä mies hoiti puutarhan. Myyräy kyllä myllersi puutarhassa. Keväällä koko puutarha oli kuin perunapelto. Mutta kyllä siellä kukkikin.

20190505_085325.jpg

Vaikka paljon myyrät söi, jäi kukkivaakin silmäniloksi ja maljakkoon joita mies toi kotiin puutarhasta.

Resized_20190711_194547.jpg

Jonkin verran joutui mies remontin keskellä kastelemaankin puutarhaa kun vettä ei saatu  taivaasta.

DSC_0366.jpg

Ja kukinnasta nautti mieskin.

Resized_20190724_213635.jpg

Mulle oli vaikeeta hyväksyä se että en kyenny itte hoitamaan puutarhaa enkä muutenkaan olemaan juurikaan mökillä. Se kun on niin jyrkkä rinne että reumajalat ei kestä.

20190702_165823.jpg

Tosin jos olisin halunnu olisin voinu viettää aikaa mökissä ja terassilla. Mutta ei sitä kestä vain olla ja kattoa kun töitä ois vaikka jakaa pataljoonalle eikä itte pysty. Sitä kun on toistakymmentä vuotta raivannu metästä puutarhaa ilman koneita niin sitä eii vain kestä kattoa kun tekemätöntä työtä on joka puolella. Vaikka ison työn se tuo mun mies on tehny. Ei vain hänenkään aika kaikkeen riittäny. Ja kohtuutonta olis ollukkin se työmäärä hällä.

m%C3%B6kki%206%20276.jpg

Mutta nautittiin siitä mitä oli.

20170730_155046.jpg

Elämä muuttuu joskus nopeastikkin ja siihen vain täytyy sopeutua.

20190602_170455.jpg

 

20190525_045603.jpg

Vaikka puutarha häviää niin muistot jää niin mieleen kuin näille sivuillekkin.

20190602_100027.jpg

Ja kyllä sitä sopeutuukin kun on pakko. 

20190602_170322.jpg

Ystävät on ihaniua kuun kävivät meillä kun mun matkustelu on ollu niin hankalaksi menny että hylkäsin koko ajatuksen.

20190602_100133.jpg

Syksyllä täytyy siirtää paahdetta kestäviä perennoja mökiltä tänne kotipihaan. Tuon edes pienen osan tänne omaksi ja naapureidenkin silmäniloksi.

Kesä oli vähäsateinen ja lämmin kesä. Nyt on saatu vihdoin vettäkin ja nähtäväksi jää millaisen syksyn saamme.  Mutta siitä sitten myöhemmin.

Oikein mukavaa syksyä kaikille. Toivotaan kaunista ruskaa ja onnellisia päiviä.

 

tiistai, 10. syyskuu 2019

Elokuuta

Elokuu on sitten päättynyt. Hellepäiviäkin oli Elokuun aikana. Mies mökkeili ja minä olin kotosalla. Tosin töissä päivällä ja illat sekä viikonloput kotona.

Mies on hoitanu muiden töiden ohella myös puutarhan. Ja huolehtinu että kotona on leikkokukkia riittäny pöydilläkin. Keränny puutarhasta ja tuonu kotii .

 

Oli ihanaa kun ystävät ja perhe kävi vierailulla. Pitkät välimatkat tekee sen, että ei niin usein päästä näkemään toisiamme kuin haluaisimme.

Miehellä oli remonttikaverina tällainen kaveri. Täysin vaaraton sellainen.

Resized_20190808_130830.jpg

Koska oli vuosi sitten teetetty tie mäen päälle teki mies portin ja portaat toiselle puollekkin terassia. Vielä vähän kesken. Mutta kuvia sitten kun valmiina

Resized_20190813_194434001.jpg

Vapaapäivät on ollut ihana viettää joko Mustalammella tai sitten merellä. Ja aamuhetket on  ihania, sumu lammen pinnalla ja hiljaisuus.

20190825_072917.jpg

Kun ystävät Eini ja Pertti kävi sekä Miehen sisko Maira vietimme aikaa juuri tuolla luonnossa laavulla.

20190816_190544.jpg

Kalasaalis ei nyt ole ollu kovinkaan kummoinen mutta olemme saaneet nauttia luonnosta muuten. Oli ihana seurata kun Kalasääski opetti poikastaan kalastamaan ja saatiin jälleen nähdä Merikotkakin. Ja lensi niin alhaalla että sai todella ihastella.

Kuvaa en oo saanu otettua. Toinen uusi tuttavuus on pikkulintu pihapiirissä joka on ihan vitivalkoinen. En oo ennen nähny ja niin on vikkelä että en saa kuvattua.

Kyllä luonto on kaunista.

20190810_191736.jpg

 

20190829_193904.jpg

 

20190825_081059.jpg

 

20190804_112246.jpg

On ollut niin kovin kuivaa että sienestämään ei ole vielä päässyt. Mutta onneksi sateitakin on luvassa jälleen joten eiköhän sitä pian pääse sienestämäänkin.

Nämä sienet näin metsässä. Kauniita olivat. Mutta ei tietoa nimestä. En oo ennen nähny. Maailma on täynnä kauneutta niin pientä kuin suurtakin.

20190828_181309.jpg

Mustikat sain kerättyä tuosta ihan läheltä talven varalle. Marjastaa ei enää tarvitse sillä mies on keränny Kainuusta loput marjat. Siltä osin talvi saa tulla. Kaikki talven marjat on kerättynä. Enää sienet ja siinä se sitten on. Pakastin on täytetty.

Omenia kuivasin siivuina yrttikuivurilla. Ne on niin hyvä naposteltavaa. Saa vain varoa ettei syö kliikaa kun on niin hyviä. Vatsassa tietää kun innostuu niitä rovehtimaan liikaa.

torstai, 8. elokuu 2019

Elokuu alkoi

Nyt on kaikki muut talven marjat säilötty. Enää Puolukat. Sieniä on ollu turha kerätä kun on niin kauheen kuivaa. Ollaan käyty kalassa Mustalammella. Sieltä on saatu Ahventa.  Maisemat on kyllä kauniit. 

Sielu lepää kun istuu hiljaisuudessa ja nautii maisemista.

20190804_112246.jpg

Hiljaisuus on käsin koskettavaa. Ajatus karkaa omille teilleen, välillä havahtuen todellisuuteen. Mikä ihana nautinto.

20190804_112303.jpg

Nyt on saatu vähän sadetta, ukkoskuuroja. Mutta nämä sateet ei riitä. Tarvitaan pidempiaikasia sateita jotta maa kastuisi. Sen verran on tullu kuitenkin että Hortensia on mennyt kukintoineen maata myöten. Tuo minun ihana mieheni oli keränny mulle valtavan kimpun hortenssian kukkia. Ja nyt niistä nautitaan kaikilla pöydillä. Ihania. Voi kun noita sais Joulun aikaan. Mut turha haave. Kukkakaupassa näkyi olevan myynissä ja aika tyyriiseen hintaan. Täytyykin miehelke mainita kuin kalliit kukat toi miulle.

20190807_192653.jpg

Mies ahertaa mökillä ja nauttii mökkeilystä. Se toki hälle suodaan, on ansainnu lomaa. Minä oon täällä kotosalla illat ja viikonloput. Tosin onhan se mies tullu viikonlopuksi emännän viereen viikonloppusin ja välillä viikollakin. Se kun tuo yksin nukkuminen ei oo niin mukavaa.