torstai, 8. elokuu 2019

Elokuu alkoi

Nyt on kaikki muut talven marjat säilötty. Enää Puolukat. Sieniä on ollu turha kerätä kun on niin kauheen kuivaa. Ollaan käyty kalassa Mustalammella. Sieltä on saatu Ahventa.  Maisemat on kyllä kauniit. 

Sielu lepää kun istuu hiljaisuudessa ja nautii maisemista.

20190804_112246.jpg

Hiljaisuus on käsin koskettavaa. Ajatus karkaa omille teilleen, välillä havahtuen todellisuuteen. Mikä ihana nautinto.

20190804_112303.jpg

Nyt on saatu vähän sadetta, ukkoskuuroja. Mutta nämä sateet ei riitä. Tarvitaan pidempiaikasia sateita jotta maa kastuisi. Sen verran on tullu kuitenkin että Hortensia on mennyt kukintoineen maata myöten. Tuo minun ihana mieheni oli keränny mulle valtavan kimpun hortenssian kukkia. Ja nyt niistä nautitaan kaikilla pöydillä. Ihania. Voi kun noita sais Joulun aikaan. Mut turha haave. Kukkakaupassa näkyi olevan myynissä ja aika tyyriiseen hintaan. Täytyykin miehelke mainita kuin kalliit kukat toi miulle.

20190807_192653.jpg

Mies ahertaa mökillä ja nauttii mökkeilystä. Se toki hälle suodaan, on ansainnu lomaa. Minä oon täällä kotosalla illat ja viikonloput. Tosin onhan se mies tullu viikonlopuksi emännän viereen viikonloppusin ja välillä viikollakin. Se kun tuo yksin nukkuminen ei oo niin mukavaa.

perjantai, 26. heinäkuu 2019

Pientä laivontaa

Kyllä leivonta on ihanaa. Kun olisi vain enemmän syöjiä. Mutta nytpä sain joten sain leipoa taas pikkaisen.

Tein Rönttösiä

20190720_140258.jpg

Mustikka täytekakun.

20190720_202649.jpg

Ja Lohi-katkarapumakkaraa. Muuten olin tyytyväinen, mutta ensi kerralla laitan oliiviöljyä enemmän jotta ei ole niin kuivaa.

20190720_140311.jpg

Täytyy tässä jossain vaiheessa tehdä proileristakin makkaraa. Kunhan ensin kehittelen tuota reseptiäni pikkasen lisää.

En tykkää noista kaupan makkaroista kun ovat niin kauhean suolasia.

Mukavaa Heinäkuun loppua kaikille. 

 

perjantai, 26. heinäkuu 2019

Kiikulle uusi koti

Niin kauan odotetut ystävät sain luokseni jälleen. Vaikka vain päiväksi.

Nämä pitkät välimatkat on kamalia. Yhteiset ajat on niin vähäisiä, mutta sitäkin arvokkaampia. Markika, Piia, Anni ja Aaron. Sitä aina ajattelee että kun sais viettää enemmän yhtistä aikaa, mutta ihanaa kun edes tämänkin verran. Kun on välimatkaa lähes 600km ja meillä jokaisella oma elämä. Arki joka vie mennessään. Ikävä jäi, mutta tieto siitä että kyllä sitä taas jossain vaiheessa nähdään lohduttaa.

Poikakin tuli pikkumiesten kanssa käymään samaan aikaan. Olipa tuvassa vilskettä kerrankin. Ihan piti pysähtyä kuuntelemaan ja nauttia. Elämän ääniä. Rakkaat ihmiset lähellä.

Laitoin ruokia etukäteen, että on sitten aikaa enemmän yhdessä. Muuten olisin joutunut olemaan keittiössä kokoajan. Toki Marika ja Piia on niin ihania topakoita naisia että kyllä he aina tulevat apuun keittiöön. Ei tarvitte yksin siellä puuhastella.

Kun ostimme uuden sohvan jouti kiikku pois. Vaikka se onkin niin ihana ei sille ollu enää tilaa. Olisi tullut ollohuoneessa liian ahtaan tuntusta. Onneksi Marika ja Piia huolivat sen. En olisi halunnu rueta sitä kauppailemaan.

entinen%20kiikku.jpg

Kunhan saadaan tapetti seinään ja peilit ym. oikealle paikalle laitan sitten sisustuskuvia.

 

tiistai, 16. heinäkuu 2019

Pojanpoikia hoitamassa

Poika ja miniä lähti viettää ansaittua vapaata viikonloppua ja me päästiin viettää aikaa pojanpoikien kanssa.

Matka Tampereelle kävi hitaasti kun piti pysähtyä jalottelemaan muutaman kerran. Mun jalat kun ei tykkää että istun pitkää aikaa paikallaan.

Van mikäpä oli näissä maisemissa istuskella.

20190713_090645~2.jpg

Ennen Valkeakoskeahan me aina pidetään tauko näissä maisemissa. Upeat on nää maisemat.

20190713_091623~2.jpg

Tuolla kivellä on monena vuonna lokit pesineet. Liekkö samat lokit.

20190713_091628~2.jpg

Ja aamuinen luonto tuoksui ihanalle ja aurinko alkoi lämmittää ilmaa. Oltiin lähdetty liikenteeseen kodista jo tosi aikasessa.

20190713_091539~2.jpg

Ruusupuskat kukki runsaana.

20190713_091603~2.jpg

Oli kyllä ihana viettää aikaa pikkupoikien kanssa. Vähän sitten illalla herkuteltiinkin. Tein fohveliraudalla fohveleita, jäätelöä ja hilloa. Poika oli tehny lasten ruuat valmiiksi ja minä vein meidän ruuat mennessä. Mulla kun on reuman takia aika tiukka ruokavalio. Mutta kannattaa pitääkkin, oma olo on siten parempi.

Yö menikin sitten vähemmillä unilla kun kissat ja koira olivat sitä mieltä että vieressä olisi ollu mukavampi nukkua. Ja mie olin hieman erimieltä.

20190714_063103~2.jpg

Tää pikkukilli on aina pelänny meitä. Ekan illan se pysytteli vielä piilossa. Mutta yöllä hän sitten sai mieleensä että me ollaan ihan kelvollisia ihmiseksi ja halus tulla viekkuun. Ja aamulla oli kuin muutkin, niin kaveria että.

20190714_063915~2.jpg

Vanhin pojan pojista sitten lähtikin mummolaan lomille. Saa viettää laatuakaa vaarin kanssa kun vaari pitää vähän lomaa nyt. Minä oon päivät töissä, niin minun kanssa yhteinen aika jää todella vähiin. Mutta edes vähän yhteistä aikaa.

Ei sovittu etukäteen minkä aikaa hän on mummolassa, vaan ilmoittaa sitten kun haluaa kotiin. Vaari käy sitten viemässä.

tiistai, 16. heinäkuu 2019

Niin kului kesäloma 4vko

Kyllä se neljä viikkoa kului vikkelästi. Mutta enpä ole eläessäni moista lomaa pitäny. Aina ennen oli tarkka aikataulu mitä milloinkin tein. Ja aina oli joku isompi projekti puuhamaassa. No olihan se projekti tänäkin vuonna, van sen hoiti isäntä talkooväen kanssa ilman että minä siihen osallistuin. Kyllähän se haemitti iso homma isännällä.

En tienny etukäteen mitä tulevana päivänä tein. Eka viikko meni opetellessa, van piankos siihen tottu. Ja loppujen lopuksi oli ihan kiva ottaa rennosti ja tehdä mitä milloinkin mieleen juolahti (voinnin mukaan) tai olla tekemättä.

Meillä täällä asuu aika tiivis yhteisö. On ollu ihana huomata että ihmiset pitää toisistaan täällä huolta (poikkeuksia lukuunottamatta), auttavat toisiaan pyytteettömästi. Siihen kastiin minäkin haluun kuulua ja kuulunkin. Päivällä kun oli hyvä sää kuin itsestään asukkaita kokoontui istumaan pihalle jutustelemaan ja vaihtamaan kuulumsia. Siinä istuttiin, juotiin kahvia, teetä ja mitä nyt ite kukin. Joku toi aina välillä leipomuksiaan tarjottavaksi. Minä tein kuppikakkuja. Ja nehän oli gluteinittomia, maidottomia ja sokerittomia.

Hyvin maistui niin naisille kuin miehillekkin. Metsämansikoita on tänä kesänä runsaast. Joten niitä koristeeksi.

20190618_145702_004.jpg

Isäntä kävi kattelemassa joko lakat alkas olla lähisuolla kypsiä ja olihan ne. Mustikkakin on jo kerättävissä ja hyvin paikotellen tuleekin.

IMG-20190706-WA0002.jpg

Kesäkukat kukkii täälläkin runsaasti. Mutta kyllä se nuppukin on kaunista katottavaa.

20190607_195006.jpg

Käytiin pojan luona Tampereella ja välillä pysähdyttiin syömään. Siellä oli Tanskasta moottoripyöräiliöitä.  Ja kyllä täytyy sanoo että onpa miehet tehneet kovan työn noiden koristeiden kanssa. Sen verran siinä kuunelin kun juttelvat että ihan itte olivat tehneet kaikki koristeet ym.

20190608_094850.jpg

 

20190608_094843.jpg

Kyllä on taito hyppysissä. Tuollaiset maalaukset ei ihan kaikilla syntysikkään.

20190608_094320.jpg

Keväällä uusittu perennapenkki kukkii mukavasti. Tosin vielä ei kaikki perennat oo kasvanu niin isoksi että vois sanoa että runsaana olis. Mut parin vuoden päästä ehkä kuitenkin.

20190619_101938.jpg

Nämä kaunottaret on kukkineet perennapenkissä jo kuulemma vuosia. Ja kukkivat edelleen.

20190619_102032.jpg

Juhannuksena oli kummityttö viettämässä neillä lomaansa. Vietimme aattopäivän retkeillen merenrannalla. Sitten jatkoi myöhemmin matkaansa perheensä kanssa ranskaan. Oveen tein silkkikukista kesäkranssin.

20190623_153944.jpg

Aiemmin jäi tuota kangasta jäljelle. Mutta niin vähän että ei ihan riittänny pitkäksi pöytäliinaksi niin jakoin sitä pitsillä. Tosin olisin halunnu harmaata pitsiä. Van ei löytyny vaikka isäntä mua ajelutti useammassa liikkeessä.

20190623_140825.jpg

Mut tykkään noinkin.

20190623_140743.jpg

Puutarhasta kesäkukista ja perennoista sekä luonnonkukista oon koko kesän saanu tehdä erilaisia asetelmia.

20190610_144118.jpg

Tein itelle ja naapuerillekkin. Kivaa väkertämistä tuokin.

20190628_114415.jpg

Liljat aukaisi kukintansa kaikkien silmäniloksi.

20190627_182115.jpg

Kesäkukat kukkii tosi runsaana. Mutta toiselta puolen taloa käy kauriit syömässä kaikki ruukuntasalle kun vähänkin kasvaa. Täytyy saada tilaa parvekkeelle että saa ne sinne toipumaan. Pelakuut on kukkinu tosi runsaasti. Parhaimmillaan yli kolmekymmentä kuukkaa kerrallaan.

20190707_220349.jpg

 

20190707_220339.jpg

 

Kuvattelin keväällä että laitan ruukuissa kasvavat Kuunliljat perennapenkkiin, mutta tokko kannattaa rueta noita nelijalkasia syöttämään.

Aamusin kävin kävelemässä luonnossa ja otin virvelin mukaan. Oli mukava istua rannalla aamusin, kattoa kun luonto heräsi ja nauttia kun ilma lämpeni. Tai sitten vain muuten istuskella ja syödä eväitä.

Sanoin isännälle että tähän elämän tyyliin tottus pelottavan nopeesti. Jos olis terve ja ei tarviisi rahan takia käydä töissä niin mikäpä olis elellä näin.

Siis eläkepäiviä odotellessa haaveillaan tulvasta.