Minä olen paljon yksin kotona. Varsinkin kesällä ja syksyllä.  Keväällä aloin etsiä meille koiraa. Pitkään olin sitä mieltä että ei enää koiraa, mutta kun olen niin paljon yksin halusin itelke kaverin jolle voi höpötellä ja joja on seurana.

No tammikuussa sitten löytyi Rölli. Tiibetinspanieli poika 5kk. Nyt hän on ollut meillä kuukauden ja on ihana kaveri. 

Ensin hän vain nukkui pari vuorokautta. Arveltiin että onkos hän  tervekkään. Mutta sitten hän vilkastui. Ja oli niin kun koiranpentujen kuulukin olla.

Joulua kun purin hän halusi olka huomion keskipisteenä. Ha, kyllä hänet huomattiinkin.

Kaiki korkeammat tasot on mieleen. Lattiatasolla ei ole jäsen mielestä mukava olla.

 

 

 Nyt 6kk jännittäviä on jo hieman rauhallisempi ja 99% susäsiusti. Ulkonakin voidaan jo tehdä mukavan pitkiä lenkkejä. Kunhan vielä oppisi olemaan yksinkin. Autossa matkustaminen menee hyvin, mutta lauma ei saisi erota. Mutta kunhan tässä pidetään Röllikoulua vielä jonkin aikaa, niin eiköhän sekin vielä onnistu.

Röllin puuhista myöhemmin varmasti lisää. Mutta nyt on kenelle höpötellä ja touhuta pikkujuttuja.