Lämmintä on riittänyt yltikyllin ja olemme saaneet myös vähän jo sadettakin. Mutta jos ei sada lisää, niin sienisato taitaa jäädä pieneksi. Mutta odotellaan. Luulisi niiden sateidenkin jossain vaiheessa alkavan. Polvetkin on alkaneet vähitellen parantua. Loman jälkeen ensimmäinen viikko oltu töissä. Viikko kului siivillä. Puutarhan kukat on kyllä tykänneet lämpimästä varsinkin kun on kasteltu kokoajan. Tosin kukinnat on menneet ohi nopeasti.
Luulin että Heinäkuulle ei jää mitään kukkimaan. Mutta onneksi erehdyin. Värililjat aloittelee kukintaansa. Muutamissa on jo emsimmäiset kukat auenneet.
Mutta varsinainen väriloisto antaa vielä odottaa itseään.
Muutamat puuliljalajikkeet, jotka olen jättänyt puutarhaan ovat vielä nupullaan. Ne on mielestäni puutarhan kuningattaria. Ensimmäiset Kuunliljatkin aloittelevat kukintaansa. Kuunliljojen kukintaa riittää aina Syyskuun lopulle saakka. Eri lajikkeet kukkii eri aikaan.
Pionin kukintaa saimme nauttia kolmatta viikkoa. Sadekkaan ei niitä runnellu. Sillä sadetta olemme saaneet sen verran vähän. Mutta tänä viikonlopulla uskon kukinnan päättyvän viimmeisissäkin Piooneissa
Ruusutkin on aloittaneet kukinnan. Ne tykkää kun on lämmintä ja aurinkoista. Vaikka itelle jo helteet saisikkin riittää. En enää jotenkin tykkää enää paahteesta. Nuorempana oli toisin. Niin sitä ihminen muuttuu. Mutta luvassa on ainakin vielä tulevalkekkin viikolle helteitä. Ja ruusut kiittää. Älkää kysykö kaunottarien nimiä. Ei harmainta aavistustakaan. Nimet on ollu jotenkin se toissijainen juttu meillä. Kukan kauneus ja väri . Sekä ruusun koko, ja ettei leviä juurien avulla. Ne on ollu meille se tärkein asia. Nyt niiden nimiä on lähes mahdoton mistään kaivaa.
Osa on jaloruusuja osa maanpeiteruusuja. Niin ja joitain hentovartisia äitienpäivä ruusuja.
Maanpeiteruusut on ihania, kun ne vuosivuodelta kasvaa laajemmalti ja kukkii yhä runsaimmin. Tosin ne tarvii tilaa yhä enemmän. Mutta leikkaamalla eivät vie tilaa muilta ruusuilta kukkapenkissä.
Masnpeiteruusuja on onneksi myös eri värisiä. Näin saan puutarhaan väriloistetta. Valkoisten kukinta antaa vielä odottaa.
Mieheni ostaa joka kevät yhden tai useamman ruusun lisää. Ruusut on minun miehen lempikukkia, josta olenkin aiemminkin maininnut. Uutta köynmösruusua emme ole hankkineet. Se on sääli, kun meidän todella iso köynmösruusu kuoli kokonaan. Mutta kun se talvi pari vuotta sitten oli tosi haastava. Silloin satoi vettä lähes koko alkutalven ja pakastui nopeasti yli 20 asteeseen. Sen saattoikin arvata ettei sellaista pakastamista monikaan ruusu kestä.
Mutta onneksi sentään suurin osa ruusuista on säilynyt vuosia.
Itse tykään keltaisista ruusuista eniten. Varsinkin jaloruusuista. Niiden kasvu ja kukinta on niin kaunista.
Mehitähdet on menestyneet enemmän kuin hyvin. Ja helteet on saanu ne myös kukkimaan. Kukinta on minusta myös kaunista, kunhan malttaa lähemmin katsella. Tosin kukinnan jälkeen kyseinen mehitähti kuolee. Mutta lisääntyvät valtavasti muutenkin rönsyilemällä. Joten ei nyt haittaa jos vähän kukinnan jälkeen harveneekin. Otan koko mehitähti raakileen pois penkistä kukinnan jälkeen. Kolo peittyy yleensä aika pian uusilla.
Kesäkukat on menestyneet myös hyvin tänäkin vuonna. Kiitos miehen hyvän hoidon. Nyt luvattu viikonlopuksi ukkoskuuroja joten nostimme herkemmät kesäkukat katoksen alle. Sillä emme ole paikalla niitä suojaamassa. Tämä viikonloppu vietetään pojanpoikien kanssa. Vanhemmat sai vapaan viikonlopun. Me saadaan vuorostaan nauttia pikkumiesten seurasta.
Kiitos vierailustasi.
Kommentit