Nyt eletään jo Elokuun loppupuolta. Lunta ei ole vielä näkynyt mutta muutama pakkasyö on jo koettu. Ruska-aika alkaa olla jo ohi ja lehdet alkaa olla suurimmalta osalta pudonneet  puista. Loput varmaan tippuu pikkuhiljaa kun saataa ja tuulee.

Mutta saimme kuitenkin nauttia väriloistosta joka oli kyllä hieman laimeampi kuin edeltävänä vuonna. On ihanaa kun meillä on nämä neljä vuoden aikaa. Jokainen omalla laillaan upea.

Kesäkukat (Pelakuut siirsin lasitetulle parvekkeelle) sisälle. Parvekkeella ne kukkii vielä tosi runsaana. Tekisi jo mieli laittaa parvekekkin syys/talvi kuntoon ja valaistukselle. Mutta saanee odottaa vielä. Harmittaa vain kun taas pitää pelakuut heittää kompostiin. Mutta kun ei ne sisälläkään talvehdi. Mut nautitaan niistä vielä.

Sisareltani sain noita isoja lasitettuja saviruukkuja ja ne on mielestäni tosi ihania. Niihin sitten laitettiin syysistutukset. Niihin on sitten keväällä ihana laittaa kesäkukat. Ja kun ne on niin isoja ei tarvitse olla kuumallakaan päivällä kastelemassa niitä aamuin illoin.

Kanervaa,kallaa, marjakanervaa, murattia ja vaahteranlehtiruusukkeita. Vielä on säilynyt peuroilta ja rusakoilta. Vaikkakin joka aamu kun menen aamutupakalle viiden pintaan on rusakko siellä mulla seurana. Samoin aika usein parkkipaikalla on kauriit.

20191019_103541.jpg

Osa suurista ruukuista sitten tulee sisäkukille. Sinapinruskea väritys ei ihan ollu sitä mitä halusin väriltään, joten koska oli lasitettu ruukku duunasin servettilakan- ja servettien kanssa uuteen uskoon. Ja olen hyvin tyytyväinen. Nyt vain mullat purkkiin ja viherkasvit kasvamaan.

20191020_083223.jpg

Mökiltä tuotiin kotipihan kukkapenkkiin taimia ja lisäksi ostin vähän kevätsipuleita siihen. Jossain vaiheessa täytyy vielä ennättää ne istuttamaan. Meillä ei ole täällä vielä näkyny myyriä joten uskaltaudun istuttamaan kevätsipuleita. Tosin onhan se sitten noille peuroille ja kauriille sitten keväällä houkutteleva ruokatarjotin. Mutta sen näkee sitten keväällä.

Mökillä ei ollu myyrät myllänneet mutta peurat oli löytäny puutarhan. Ne ei oo ennen siellä vierailleet. Mutta kun siellä käydään niin harvoin niin saavat olla rauhassa siellä. Ja herkutella perennapenkeissä.

20191020_082056.jpg

Ollaan käyt lyhyvillä sieniretkillä ja onkin saatu Suppilovahveroita ja Kanttarelleja. Aina pienissä erissä. Sillä ei oo uskallettu lähteä pidemmille retkille kerrallaan kun ei tiedä kuin tuo kroppa kestäsi. Ainahan ne nivelet kipeentyy siellä vähän, mutta kun ei malta millään olla poissa. Ja siellä sienessä kyllä pikkukivut unohtuu. On se niin ihanaa puuhaa. Tässä kuva yhdeltä iltalenkiltä saadusta saaliista. Toivottavasti saadaan runsaasti noita Suppilovahveroita lisää jotta voimme lahjoittaa ystävillekkin. Me ei pakasteta niitä vaan kuivataan ne yrttikuivurilla. Olen kuivannut vähän sitä sun tätä muutakin. Mutta niistä teen tuonnempana ihan oman artikkelin.

20191019_171710%280%29.jpg

Todella nautinto olla luonnossa. Näissä maisemissa kyllä sielulepää ja pienet reumakivut unohtuu. Kotoa vain vajaa kilometri ja näillä kallioilla on mukava pitää kahvitaukoa. Ollaan kyllä nautittu kun saadaan asua luonnon keskellä. Vaikka oma työmatkani piteni huimasti niin en valita. Näihin maisemiin on ihana tulla työpäivän jälkeen.

20191019_145850.jpg

Vaikka kyllä töissäkin on kaunista katsottavaa. Ruska ei ollu tänä vuonna niin kaunis kuin vuosi sitten, mutta nämä auringonnousut työpaikan ikkunasta on upeita.

20191023_073953.jpg

Olihan tämä kuukausi siitä harmillinen että olin alkukuukaudesta kipeenä. Onneksi reuman takia en ollut. Tosin kun joutuu antipioottikuurille niin reuma meinasi räjähtää käsiin. Eli nivelet päätti tulehtua rajusti. Mutta taas tämä mummeli menee pienistä kivuista huolimatta ihan hyvin.

Mukavaa Elokuun loppua kaikille. Nautitaan syksystä. Ehkä saadaan pian luntakin tänne etelään kun tuuli kääntyi tulemaan jäämereltä. Saas nähdä.