Syyskuu oli lämmin suurimmalta osalta. Vain yksi pakkasyö vieraili. Alkukuusta vielä kalakaverina oli lokkiperheet. Ne kyllä ilmestyi heti kun meni kallalle. Ne odotti kärsivällisesti kalaa. Mutta jo puolessa kuussa ne sitten hävisi  maisemista. Huomasin että ihan niitä kaipasin seurakseni. Ne kun oli pari kuuakutta minun kalakavereina.

IMG_5813%20%282%29.jpg

Yksi ihanimmista päivistä oli sumuinen päivä. Aamulla oli sumua niin ettei  nähnyt toiselle puolen lahtea. Oli jännä tunne lähte veneellä toiselle puoulen lahtea kun välillä ei näkynyt eded veneen kokkaa. Mutta sielu lepäsi kun oli niin hiljaista. Luonnolla ja hiljaisuudella on niin rauhoittava ja levollinen vaikutus. Ainakin  minuun.  Ja kalakin söi tosi hyvin. Päivän aikana välillä paistoi aurinko ja sitten tuli sankka sumu mereltä. Koko päivän vaiheli. Tunnelma oli mielenkiintoinen. Ainut että piti pysytellä rannan tuntumassa onkimassa ettei tule törmäyksiä toisten veneiden kanssa. Mutta onnksi oli tosi vähän veneitä liikkeellä.  

20210911_085049.jpg

Suurin osa linnuista on jo lähenyt etelää kohti. Joutsenia, Haikaroita  ja sorsia veilä näkee. Sekä isoja parvia Merimetsoja. Ne ovat kerääntyneet valtaviin satojen lintujen parviin. Kai nekin kohta lähee etelää kohti.

Merikotkia on myös päässyt seuraamaan. Mutta joko kamera ei ole ollut mukana tai siten jos on ollut niin ovat ollet niin kaukana tai korkealla ettei ole ollut mitään mieltä kuvata. Mutta upeita lintuja ne kyllä on.

Ihania aurinkoisiakin päiviä saatiin viettää ulkoillen. Mutta kuun pulessa välissä lakkasi kala syömästä. Ja katiskasatkaan ei aina tullut saalista. Sillä on ollut kilpajuoksua katiskan kattomisessa Saukon kanssa. Ja Saukkohan se on nopeampi ollu useimmiten kuin minä. Ei juuri ole auttanu vaikka olen katiskanpaikaakin vaihtanu. Veikee ja vikkelä kaveri. No josko tuossa meressä riittäis meille kummallekkin syötävää.

IMG_5690%20%282%29.jpg

Parvekkeella pelakuut kukkii edelleen runsaasti. Saa nähdä sitten millaisen talven saamme. Selviääkö kukat parvekkeella talvenyli. Viime talvena ei selvinneet. Nautitaan kukinnasa niin kauan kuin sitä kestää. En kuitenkaan ota niitä sisälle kun ei ole tilaa. Jos eivät pärjää lasietulla parvekkeella niin sitten täytyy keväällä hankkia uudet kukat.

20210916_164005.jpg

Ulkona kukkivat myuös kukat vielä täysin voimin. Ja niistä saadaan nauttia vielä. Pakkasia ei ole veilä ennustettu joten eiköhän nuo vielä jatka jonkin aikaa kukintaansa. Tosin jo tekee mieli laittaa jotain sykyisempääkin ruukkuihin.

20210916_073253.jpg

Kukkapenkkiin laitoin myös vähän kukkivaa. Ja saatiinkin nauttia niistä muutaman viikon. Sitten peurat keksi että ompas hyvä kun on heille katettu ateria. Ensin söivät pari ja siten loputkin.  

Kevätsipulit olen jo ostanut joten nekin täytyy istuttaa jossain vaiheessa.  Plokkaan syödyt kukkavarret pois ja istutan tilalle kevätkukkia. Ainoastaan Narsisseja koska kaiken muun eläimet syö kuitenkin.

20210916_073242.jpg

Tämä kaveri se käy tuossa pihassa herkutelemassa. Nyt kuukauden vaihteessa on alkanu kelpaamaan jo Pelakuunkin varret. Ei ole ees arka. Kattelee vain että aiotko häiritä hänen rukarauhaansa. 

IMG_4436%20%282%29.jpg

Syksyn väriloisto ei ole kovin runsas tänä vuonna. Tuuli tiputaa lehdet melkein sitä mukaa alas. Mutta vähän on kuitenkin saatu nauttia. Sienessä ja marjassa ei ole tarvinnu kauheesti käydä. Kuiva kesä teki sen että marjasato jäi heikoksi. Samoin sieniä ei ole vielä kovin runsaasti ollut. Mies kävi Pohjoiskarjalassa ja toi sieltä Puolukat ja Karpalot. Kiitos miehen siskolle joka oli keränny osan marjoista.  Ja sain sieltä Kanttarellejakin. Onneksi meillä on vielä runsaasti kuvattuja viimevuotisia sieniä. Vuosi sitten sintä ja marjaa oli yllin kyllin. Sain kerät naapureillekkin. Toisin on tänä syksynä. Eli kannattaa silloin kerätä ja kuivata kun on runsaasti saatavana.

20211010_112044.jpg

Kuten jo aikaisemmin mainitsin niin kala on syöny muita syksyjä huonommin. Haukea on saanu tosi vähän. Mutta onneksi syksyä on vielä jäljellä . Ja jos ilmat pysyy näinkin lämpimänä niin eiköhän sitä vielä jonkin verran saa talven varalle,

20211010_112035.jpg

Taloyhtiö siirtyy kunnan vesiverkkoon joten pihaa on myllätty koko kuukauen. Mutta nyt se alkaa olla tapissaan. Sain laitettua vähän ustutuksia. Vesijohtovirma joutui ampumaan kallioita aika lailla ja kaivamaan isolta alalta pihaa. Sieltä nousi isoja kiviä. Ja urakoitsia oli niin ystävällien että nosti pihan reunalle pyynnöstäni muutaman ison kiven. Väliin istutin pensaita ja Vuorenkilpeä. Kivien päälle laitoin sammalpeitot. Nyt vielä tarvitaan multaa ja nuremen siemmenet. Saa nähdä kerkiääkö taloyhtiö toimittaa mullan ja siemmenet tälle syksylle vai jääkö kevääksi.

20210926_172657.jpg

Ihanaa kun on pimeitä iltoja ja -aamuja. saa taas nauttia kynttillöistä ja tunnelmavaloista aikaisemmin.  Kohta saa rueta suunnittelemaan parvekkeelle valaistusta. Johan noita parvekevaloja näkee tuolla tapulikylillä liikkuessa. Mtta en ihan vielä itse kuitenkaan laita. Nautein kyllä touhusta kun pitkään aikaan nieveletikin kesti tehdä jotain. Vaikka tuo minun ihana naapurini kyllä varotteli etten saisi punkautua pihalla kaivelemassa. Mutta eihän sitä malta kun vähänkin pystyy. Ja ihme kyllä harvinaisen hyvin kesti.

20210924_062504.jpg

Mutta pimeät illat on jo saaneet sen aikaan että Joulua olen alkanu suunnitella. Askareluideat on jo papeilla. Kunhan säät muuttuu niin huonoiksi että ei enää tule samalla lailla ulkoiltua niin sitten aloitan askartelut. Niistä sitten enemmän kun saan valmista aikaan.

Pidin kasi viikkoa lomaakin Syyskuuun lopussa. Ja nautin tosi paljon ulkoilusta. En juuri viettäny sisällä kuin ne pakolliset ajat jotka kotityöt vaativat. Ja sääkin suosi. Onneksi.

Kaikille mukavaa ja aurinkosta loppusyksyä. Nautitaan ulkoilusta kukin omalla tavallaan.