Syyskuu menossa jo yli puolessa välissä. 

Olemme jo saaneet vähän vettäkin syyskuun aikana. Mutta ei vielä auta juurikaan. Nyt jo alkaa miettiä tokko sieniä tänä vuonna enää nousee. Koko niemi on niin kuivaa.

Syyskuu on ollut ihanaa aikaa muuten. Tosin en ole saanu juurikaan mitään aikaan. Sitä keksii tekosyitä. Sitten kun alkaa ne syksyiset rönsykelit, sitten on aikaa touhuta sisällä yhtä sun toista. Mutta siihen asti vielä ulkoillaan niin paljon kuin se on mahdollista.  

Ja mikäpä on ulkoillessa kun luonto antaa kauneuttaan. Oltiin kalassa, tosin en saanut kuin yhden hauen. Mutta miten kaunis olikaan ilta järvellä.

Järven pinta oli aivan tyyni ja siihen heijastu hienosti taivasta.

Ja komeaa oli heijastus. Vaikka kala ei juurikaan syöny. Olipa itse mukava syödä eväitään rannalla ja nauttia kauniista maisemista.

Mies oli marjassa ja metsällä Pohjoiskarjalassa. Oli keränny meidän talvipuolukat ja toi jäniksenkin. Saa joulupöytään jänistä. Samalla sai naapuritkin tilaamansa puolukat. Olen vuosia ettiny Kohtalon köynnöstä ja nyt sen sain. Ihanat ystävät sen minulle juurrutti. 

Nyt on kaikki marjat talvea varten kerätty. Käytiin keräämässä myös Katajanmarjat.Ja tänä vuonna on niin paljon katajanmarjoja, niin ei kauaa tarvinnu kerätä. Saatiin ihan hetkessä kerättyä litra. Nyt niitä kuivaan. Saatiin ihan muutaman vuoden mausteet riistalle, kalalle ym. Tosin täytyy muistaa että niitä ei voi käyttää päivittäin.

Vielä kun saadaan vähän riistaa pakkaseen ja kalaa niin saa talvi tulla. 

Ulkoillessa mieli sitä kummasti rauhoittuu. Ja välillä näkeekin jotain.  Tosin pienen sykkeen nousun saa kun Kyy luikertelee läheltä jalkoja. Vaikka en niitä pelkääkään. Oli jotenkin kankean oloinen ja ei ihme oli sen verran viileä ilma.

Mutta tämä pörriäinen oli vikkelä.

Peurat ei täällä juuri kulkijaa säiky. Ovat tottuneet siihen ettei heillä ole  mitään häiriötä meistä. Ehkä kun metsästys alkaa ovat vähän säikympiä.

=

Sumuinen pelto. Siinä on jotain ihanaa. Oli ihan pakko pysäyttää auto ja kuvata.

Tosin jouti ottamaan osan kuvasta pois jotta sai tänne laitettua. 

Mutta yökin antoi katsottavaa. Yötaivas oli kuin täynnä pumpulipalloja. Piti tillottaa sitä tovin. 

 

Joskus tuntuu, että en ole saanu mitään aikaan koko kesänä. Van liekkö tuo vaarasllista. Syksyllä kun ulkona on pimeää ja ehkä sataakkn. Silloin voi taas kaivaa käsityöt esille. 

Tosin nyt on kiva leipoa kun ilmatkin on jäähtyneet. Mutta kaikki mitä oon leiponu menee suihin ennen kuin kerkeän kuvata. Mutta se on sen merkki että ei oo epäonnistunu leipomuksissa. 

Jospa alkaisin ahkerammaksi syksyn myötä.