Vuosi vaihtui rauhallisesti. Otimme tulevan vuoden miehen kanssa kahdestaan vastaan. Syötiin hyvin ja katottiin leffa. Vietettiin yhteistä ihanaa laatuaikaa.

20181231_191914.jpg

Mökillä on käyty kattomassa että kaikki on siellä kunnossa. Ja olihan ne pääpiirteitäin. Rusakot tosin oli kaivanu lunta pois perennapenkeistä, että pääsevät paremmin näkemään onko perennapenkissä jotain syötävää. 

 

Sisällä kaikki oli kunnossa. Ei ollu hiiretkään mellastaneet.

Syksyllä jäi osa perennapenkkejä leikkaamatta. Mutta nyt lumen tultua kuihtuneet perennat näytti ihan kivoilta.

20190105_121638%280%29.jpg

Olen kyllä nauttinu kun on saatu ihan oikea talvi. Lunta on reilusti ja kokoajan tulee uutta. Luonto on niin kaunis. Ihan mieli on pirteämpikin. On energiaa enempi. 

20190108_204913.jpg

Kotoa on Joulu riisuttu ja jo oli  aikakin. Mutta vielä on joulukukkia. Eihän noita raasi heittää kun ovat vielä niin kauniita.

20190108_210439.jpg

Viimevuonna heitin Joulutähdet vähän ennen pääsiäistä. Saa nähdä kuinka kauan tänä vuonna ovat elinvoimaisia.

20190108_210521.jpg

 

 

20190108_210513.jpg

Kun joulukoristeet laitoin varastoon, niin ikkunat sai tällaiset valot. Minä tykkään ikkunavaloista vaikka ne oli muotia sillon -70 luvullakin. Mulla oli silloinkin ikkunavalot roikkumassa ikkunoissa.

20190108_210552.jpg

Keittiöön ompelin uudet verhot. Monen vuoden jälkeen muuta kuin valkousta. Ihan nauratti, kun kysyin mieheltä mitä tykkää uusista verhoista. Sanoi ettei ollu ees huomannu vaihtoa. Joten sehän merkitsee sitä että vaihto onnistui hyvin. Ovat kuin oisivat aina siinä olleet.

20190112_083607.jpg

Kortisonikuurin ansiosta olen voinu huomattavasti paremmin. Neuloa ja virkata ei sorminivelet anna vieläkään. Mutta ommella pystyn ja tekemään merkkausta. Aloitin uusien kesäliinojen tekemisen. Tämä valmistui jo. Tulee sitten piirongin päälle juhannuksena. Työn alla on salin pöydälle iso pyöreä pöytäliina. Kunhan valmisttuu niin laitan kuvia. Tosin menee aikaa koska siitä tulee iso liina.

20190113_132906.jpg

Koko kesä meni sairastaessa. Toivotaan että tämä vuosi on parempi. Ainakin uskoa tulevaan on vaikka kivutonta päivää ei oo vielä ollu. Mutta kun  pystyy välillä puuhastelemaan noiden käsitöiden parissakin jo niin hyvä. Ja täytyy luottaa tulevaisuuteen. Toki on pitänyt opetella uusia tapoja ja hyväksyä muuamia tosiasioita. Korkkarit on ehkä vain muisto, ja niitä muistoja on varastossa monta muuttolaatikollista. Mutten raasi hävittää. Ehkä sittenkin vielä jonain päivänä jalat kestää käyttää niitä. Selkasta se elämä on. Uuden opettelua. Van eipähän tylsisty, kun etsii uusia tapoja selviytyä arjen askareista. Ja onneksi minulla on tuo rakas puoliso. Hän kyllä auttaa niissä hommissa joista en selviä. Ihana mies.