Paikotellen suomessa on ollu todella kovia ukkoskuuroja. Meillä ne on menny ohi. Olemme kyllä välillä toivoneet että antas paukkua kunnolla, ehkä ilma vähän viilenisi. Mutta turhaa toivetta. Taivas on kyllä ollu muutaman kerran todella mahtavan näköinen.
Kuin satukirjasta.
Kuumuudesta huolimatta kukinta jatkuu puutarhassa (iso kiitos vaarille)
Kärhön luulimme jo menettäneemme, mutta sieltä se vain pinnisti uudelleen ja nyt kukkiikin.
Nämä daaliat on nyt myös aloittaneet kukinnan
Hortenssian kukat on kohta yhtä isoja kuin viime vuonna. Mietin miten saisin koon esille ja vaari laitto talonmiehen luudan hortensiapensaaseen vertailun vuoksi. Eli aikas suuria on kukinnat.
Istutin keväällä samaan saviruukkuun monivuotista Neilikkaa ja Maahumalaa. Nyt alkaa kukinta vihdoinkin Neilikalla. Joten siirsin sen mäkeen korkean kannon päälle. Siellä on tilaa maahumalankin kasvaa pituutta rauhassa.
Tässä kivellä vain kuvaamista varten.
Nyt saan taas viikon odottaa että näen mikä kukinta on vuorossa. Viikonlopulla täytyykin uurastaa kunnolla. Nurmikot täytyy leikata ja haravoida. Ja perennapenkit kaipaa kitkentää. Jos helle jatkuu se tietää aikaisia aamuherätyksiä jotta jaksaa puuhastella puutarhassa. Mutta kyllä se kannattaa.
Vanhin pojanpoika 7v teki mummelin kanssa puutarhatöitä. Minä kitkin kukkapenkkejä ja hän kantoi kuihtuneita lehtiä ja rikkaruohoja kompostiin. (kyseessä oli palkkatyö) Apuri oli niin tomera ja intoa täynnä että homma meni kuin hujauksessa. Pitihän sitä noin tomeralle miehelle palkan lisäksi antaa vähän poonustakin. Ja siitäkös hän oli ylpee. Pyysi että kai mummeli Puuhamaahan kirjoittaa kuinka ahkera hän on ollu. Ja minähän lupasin.
Kommentit