Mikä ihana kevään tuoksu tuolla mökillä olikaan. Ei kaupungin katupölyä, eikä sitä kauheeta meteliä. Sää suosi meitä todella joten pakkohan se oli lähteä retkeilemäänkin. Eväät reppuun ja menoksi. Paljon siellä tuli kuvattuakin. Mietin mitä niistä laittasin tänne sivuille. Sitten arvelin että nämä, sillä nämä muistuttaa ihmisen elämää.

KEV%C3%84TT%C3%84%202014%20151-normal.jp   

Niin se on että jos se ihmisen elämäkin joskus tuntuu menevän solmuun, niin menee se luonnossaki.

 

KEV%C3%84TT%C3%84%202014%20250-normal.jp 

 Eikä meidän naisten kannata muutamasta rypystä välittää. Aika huikee on tämä Koivuvanhus "ryppyineen"

KEV%C3%84TT%C3%84%202014%20220-normal.jp 

Ei me tiedetä syntyessään mihin maailma meitä kuljettaa ja mihin lopulta juurrumme. Ei tämäkään mänty itse valinnu kasvupaikkaansa. Tuuli kuljetti, siihen iti ja juurtui. Olis varmaan ollut helpompiakin paikkoja maailmassa kasvaa.

 

KEV%C3%84TT%C3%84%202014%20222-normal.jp 

Joskus elämä on pienestä kiinni. Herää kysymys pysyiskö tuo iso lohkare paikallaan jos tuon pienen kiven ottaisi pois. Ehkäpä ei. Se on välillä pienestä kiinni luonnossakin.