Jos rakastan kuvata luontoa erimuodoin, niin taivaan kuvaaminen on myös ihanaa. Taivas ei koskaan ole samanlainen, aina se antaa erilaisen maiseman. Maisemaahan sekin tavallaan on.
Tälle sivulle laitan aina silloin tällöin jonkun kuvan jossa on mielestäni jokin juju tai muuten tykkään. Uusimmat alimmaisena. Joten malta mennä ihan loppuun asti.
(vanhimmat ensin, jos kiinnostaa kelaa alaspäin)
Tälle sivulle laitan aina silloin tällöin jonkun kuvan jossa on mielestäni jokin juju tai muuten tykkään. Uusimmat alimmaisena. Joten malta mennä ihan loppuun asti.
(vanhimmat ensin, jos kiinnostaa kelaa alaspäin)
"jokaisella pilvellä on kultainen reuna...."
Iltarusko enteili lumisadetta ja eihän siinä kauaa mennytkään kun taivaalta alkoi hiljaa leijailla lumihiutaleita.
Tampereelta tullessa taivas oli upean näköinen, en malttanut olla kuvaamatta. Mutta ei kuva oikein onnistunut liikkuvasta autosta. Van värit tulee kuitenkin esille. Ja muoto. Punainen hehkui minusta kauniisti säteinä pitkin taivasta.
Ukkospilvi alkoi kerätä voimiaan taivaan rannalle. Vielä kuva siitä ja kohti puuhamaata. Ja kerkesin juuri ja juuri ennen kuin taivas antoi vettä täydellä tehollaan.
Hämärä jo maille hiipi, päivän säde kultasiipi aikoi juuri lentää eestäsen.....
Olisko tämä sitä taivaan tulta.
Syksyinen iltarusko Savikylässä. Tämä maisema sai meidät pysähtymään toviksi, kuin huumattuna katsoimme auringon laskua vaarin kanssa.
Tämän kuvan otin siksi että miusta tuo taivas on niin lohdullinen tai ehkä armollinen. Se antaa uskoa siihen että synkkienkin päivien jälkeen tulee iloisia päiviä elämän varrella.
Sateisesta syksystä johtuen auringon nousut ja laskut on olleet todella värikylläisiä. Vaitettavasti aina ei ole
ollut mahdollista kuvata.
2013
Ihastelin tällaisia auringonsäteiden luomaa tunnelmaa jo lapsena. Mummo sanoi että kuolleet siirtyvät taivaaseen silloin. Se oli minusta jotenkin kaunis ajatus ja se tulee mieleen aina kun näen tällaisen. Tosin kuulin kerran toisenkin version. Enkelit laskeutuvat alas hakemaan sieluja taivaaseen.
Tämän auringon laskun kanssa ajettiin kilpaa jotta saimme kuvattua.
Niin monin sävyin se tuo päivä päättyy
Tuonne ylös se katse aina nousee, pilviin kuin jotain etsien. Niin se vaarinkin katse sinne usein nousee. Se tuo maailma on ruennut näkymään niin eri vinkkelistä viimmeisen vuoden aikana.
On tuuli pensselillään sutinut ohuen kerroksen.
Mukavasti ukkonen alkoi nousta, mutta pettymykseksi meni taas ohi.
Tällaista auringonnousua sain katsella aamuteellä ennen töihin lähtöä.
Tekipä mieleni kysyä, ken tulimereksi taivaan muutti
Ei se taivas aina liekeissä ole. Tätä sateenkaarta täytyi ihan pysähtyä ihailemaan matkan varella.
Mitähän lie pilviukko nähny korkeuksissa.
Syksyn väriä myös taivaalla
Naakkaparvi lähtee taas takasi kaatopaikalle. Niin että
se siitä romanttisesta ajatuksesta jos sellanen tuli mieleen.
Istuin terassilla ja katselin taivaan moninaista hehkua. Kuin hiilen hiipuvaa hehkua.
2014
Aurinko nousee aamulla vartin yli viis ja taas luvassa uusi hellepäivä. Töissä tulisi tarkenemaan.
Auringon laskua merellä.
Vain hlijainen lupaus sateesta
Sadunhohtoa taivaalla
Vihdoinkin ukkosta ja sadetta. Ei sittenkään, ohi meni. Sade kuitenkin tuoksui ja kaukainen jyrinä kertoi sen kadonneen.
2015
Tässä muutama kuva auringonnoususta. Nämä kuvat 1-3 on otettu Elokuussa loppukuusta.
1
2
3
Aamulla kun menen mökiltä töihin juuri auringonnousun aikaan monesti maisemat on huikeat
Joka aamu taivas on erinäköinen.
